HUOM!

Kuvien käyttäminen ilman lupaa on tekijänoikeusrikos. Tämän blogin kuvia ei saa käyttää virtuaalikenneleissä eikä muissakaan samantyyppisissä asiayhteyksissä.

VALIKKOPALKKI

11. heinäkuuta 2014

Miten menikään omasta mielestä? / How To Get Rid of Bellyache?

On taas mennyt hetki viime kirjoittamisesta. Tarkoituksena oli, että joka kuukausi saisin ainakin yhden tarinan kirjoitettua tänne, mutta mönkään meni. Kesäkuu oli kylmä ja hyinen kuukausi, jolloin ei juuri mitään saanut aikaiseksi. Oli muutama epävirallinen agilitykisa, missä Petri kävi taas kokeilemassa. Lisäksi olemme treenanneet taas agilityä Petri Viivin ja minä Lexien kanssa. Pennut ovat kasvaneet nätisti, koko vaihtelee noin 33 cm tienoilla +/- 0,5 cm eli jäävät hieman pieniksi. Painoa on noin 6 kg.

It's been a while since last writing. I had an idea that every month I'd get at least one story written here, but it went sour. June was so cold and terrible month, when almost nothing got done. There were a few unofficial agility competitions, where Petri went to try it out. In addition, we have started to do agility again - Petri with Viivi and I with Lexie. The puppies are growing nicely, ranging in size from about 33 cm with +/- 0,5 cm, which means that they are going to be a bit small shelties. Their weighs range around 6 kg. 

Alfa-pentue - Alfa-litter

Saimme viime viikolla kotiimme täydennyksen eli Himppu tuli hoitoon kahdeksi viikoksi omistajan lomamatkan ajaksi. Tarjouduin hoitopaikaksi sillä silmällä, että pääsisin vähän näkemään, millainen tohottaja Himppu oikeasti on. Himpulla on lisäksi juoksut, joten olisi mukava seurata, miten se hoitaa ja toimii. Millainen Himppu sitten on? Neidin haukku on mitä omalaatuisin - kimeä ja kova yhtä aikaa. Silloin, kun Himppu äännähtää, tarkoittaa se todellakin jotain. Onneksi sitä ei satu usein. Erikan varoituksista huolimatta, emme ole vielä saaneet kokea aamuserenadia. Luonteeltaan neiti on hyvin leikkisä ja tekisi sitä koko ajan kavereidensa kanssa eli Galan ja Arwenin kanssa. Ruokakin syödään hyvin, koska ympärillä on neljä nälkäistä suuta, joille maistuisi mielellään Himpunkin ruoka. Yhteiselo toisten kanssa on Himpulla mennyt siis todella hyvin. Neiti on otettu laumaan jäseneksi.

Our dog count went up last week when Himppu came to stay with us because of the owners two week vacation. I offered to be her caretaker, because I wanted to see what kind of sheltie Himppu really is. Himppu also has her runs, so it would be nice to see how she manages herself and operates while on them. What kind of sheltie Himppu is then? Her bark is the most peculiar one - a high-pitched and hard at the same time. When Himppu lets out a cry, she really means something. Fortunately, it does not happen so often. Despite Erikas warnings, we have not had the pleasure to experience it in the mornings. By nature, she is very playful and would do it all the time with her friends Gala and Arwen. She eats well, even though Erika said otherwise. This could be caused by those four hungry mouths around her, which would happily eat her food too. Co-existence with others, therefore, has gone really well. She has been taken in as a member of the herd. 

Agility

Hankin Petrille nimipäivälahkasi agilitylisenssin, joten nyt odottelemme ensimmäisiä kisoja, joihin Petri uskaltaisi osallistua. (!!!) Hieman meinaa jännittää, mutta kyllä se siitä. Kävimme OKK:n järjestämissä epävirallisissa agilitykisoissa viime viikolla. Petri halusi treenata kisaamista, joten sinne siis suuntasimme. Otin samalla Arwenin mukaan tutustumaan tähän koiramaailmaan. Ihaninta oli huomata, että Arwen on todella ihmisläheinen ja on heti huomiota osoittavan tyypin kainalossa, jos vain mahdollisuus annetaan. Lisäksi Arwen seurasi hyvin kiinnostuneena agilityä kentän laidalta, tassut aitapalkin päällä. Tuleva agilitytyttö siis hänkin eli se on veressä. Petri kävi kisaamassa niin mölliradan kuin sitten kilpailevien. Möllissä tuli tehtyä pieni aloittelijoiden mokia, mutta muuten ohjaaminen meni ihan hyvin. Kisaavien radalla Petri halusi tehdä nollatuloksen, joten siinä tarvittiin kolme lähtöä, että näin kävi. Onneksi uusintalähdöt olivat sallittuja, joiden paras jäi sitten voimaan. Nollatuloksella Petri ja Viivi kipusivat sitten lopuksi kisan 2. JEE!

I bought Petri an agility license as a name day gift, so now we are waiting the first race, in which Petri would dare to attend. (!!!) He is a bit nervous, but he will do it. We went to OKK's organized informal agility competition last week. Petri wanted to try out competing, so there we headed. I took Arwen with me so she could see this new dog world. Most wonderful thing was that Arwen likes attention a lot and she goes straight to there were she gets it. Furthermore, Arwen followed with great interest every agilitytrack from the side of the field, paws on the fence beam. Future agility girl, therefore, she has it in her blood. Petri went and competed in beginners track and in the competers track. On beginners he did a few little mistakes in guiding, but otherwise the steering went pretty well. From competers track Petri wanted to have a zero result, so it needed three outputs, that this was the case. Fortunately, re-departures were allowed, and the best result was counted in. With that zero result Petri and Viivi climbed to second of the mediums. JEE! 


Muuta

Täytyy nyt kirjoittaa tännekin tästä pienestä epäonnesta, mikä sattui kohdalleni. Onneksi vaiva on nyt leikattu ja entistä ehommaksi sitä kai tästä tulee pienen levon kautta. Mahakivut olivat kovat tässä alkuviikosta ja menin sitten lääkärille tutkittavaksi. Tuloksena sappirakon tulehdus ja iso sappikivi siellä rakossa. Heti leikkaukseen ja rakon poistoon. Nyt tuloksena on tähystysleikkauksen jäljiltä pienet reiät vatsan seudulla, joista navan ja ylävatsan reiät ovat suurimmat. Sappirakossa oli majaillut sellainen halkaisijaltaan 3 cm kokoinen pieni sappikivi. Se, miten se sinne on kasvanut noin isoksi huomaamatta, on mysteeri. Nyt se on kuitenkin sieltä pois ja uusi alku edessä.

Now I have to write here as well of this small misfortune, which happened to me. Fortunately, the discomfort is now cut out, and I can start to heal to be a better. Early this week I got really hard stomach pains and then I went to the doctor for examination. As a result I got an inflammation of the gallbladder, and a large gallstone there in the gallbladder. Immediately I was ordered to surgery, and gallbladder removal. Now I have 3 small and 2 bigger endoscopic holes in the abdominal region. The gallbladder was keeping in a gallstone of which was 3 cm of diameter. The reason or why, how it got there and how it was so big, is a mystery. Now, however, it is not there anymore, and I can have a new beginning.