HUOM!

Kuvien käyttäminen ilman lupaa on tekijänoikeusrikos. Tämän blogin kuvia ei saa käyttää virtuaalikenneleissä eikä muissakaan samantyyppisissä asiayhteyksissä.

VALIKKOPALKKI

30. elokuuta 2013

Astutusreissu - Päivä 1 / Mating Trip - Day 1

Lähdimme viimein sitten tällekin reissulle. Yritimmehän hankkia kauniille morsiammelle hienoa sulhoa jo puoli vuotta sitten, mutta neiti teki tämän saman viimeksikin eli aloitti kiimansa aikaisemmin kuin piti. Nyt onneksi saimme sovittua uroksen kanssa asiat jo ennakkoon ja vihreä valo palaa.

We left at last to this trip. We did try to do this with this beautiful bride-to-be, but our girl did the same thing last time - started her heat earlier. Now, fortunately, we had agreed things in advance with the owner of our male and the green light is on.

---

Kävimme aamulla vielä Akuutissa mutkan ja otatimme progetestin. Saisimme näin parhaan tuloksen. Huomenna olisimme kuitenkin esitelleet rakastavaiset toisilleen, joten hyvä tietää, että onko ajankohta oikea liiton sinetöinnille. Verenotto ei sujunut ihan samalla tavalla kuin ensimmäisellä kerralla, mutta selvisimme siitä ilman sen suurempia kolhuja. Huomenna tiedämme, mitä hormonitasot kertovat.

Today we went again to Akuutti and took another progesteron test. This way we could get the best results. We would have however introduced the lovers to each other tomorrow, so it is good to know that whether the timing is correct for the sealing of the union. Taking blood was not that easy as last time, but we made it without any big traumas. Tomorrow we'll know what the hormone levels will tell.

Pakattuani kaikki tavarat mukaani hyppäsimme autoon ja lähdimme ajamaan kohti Lindaa. Kävimme hakemassa häneltä lentolaukun, jota hän on käyttänyt. Itse en sellaista ole vielä hankkinut, joten ajattelin testata, kannattaisiko tuollainen hankkia. Lisäksi pääsin hypistelemään hänen uusia pikkupentujaan. Ihania palleroita ne olivatkin. Hyökkäsivät heti kimppuun, kun istahdin alas pentulaan. Lindalla joimme kahvit ja otimme vastaan ohjeistukset astutusta varten. Lisäksi porisimme viikon päästä pidettävästä agilityleiristä. 

After packing all the things we jumped in the car and started to drive towards Linda. We went there to get a flight bag, which she had used earlier. In fact, I don't have one, so I thought I could test drive this before purchasing one for myself. In addition, I was able to see her new little puppies. Lovely toddlers they were. All of them attacked immediately when I sat down in the pen. After that we drank a cup of coffee and went through things which I had to keep in mind in the mating. In addition, we talked about the agility camp on next weekend. 

Lindalta Petri vei minut sitten viimein Luleån lentokentälle ja check-iniin. Olihan se jännää, mutta jotenkin ko. lentokentästä tuli Oulu mieleen. Samankokoinen kenttä ja samanlainenkin osin. Lensimme Arlandaan Norwegianilla, joten kävimme tiskillä näyttämässä, että meillä on koira ja se tulee sisälle matkustamoon. Saimme siten paikkamme - 31 F - eli ihan koneen perältä, viimeisestä rivistä ja ikkunapaikkakin. Ihan mukava, koska pääsimme sisälle sitten takaportista, joten ei tarvinnut kävellä koko konetta lävitse. 

Next Petri took me finally to Luleå airport and to the check-in. It was very exciting, but somehow the place was like Oulu City airport. The airfield was about the same size. We flew to Arlanda with Norwegian, so we went to the counter to show that we have a dog and it comes into the passenger area. We got to our place - 31 F - so it was in the back of the plane, and on the last row and on the window seat. Quite nice, because we got inside the plane via backdoor, so there was no need to walk through the entire plane.

Kone oli ihan täynnä. Vapaita paikkoja ei juurikaan ollut. Lentolaukku sujahti nätisti edessä olleen tuolin alle, ja pystyimme rauhoittumaan hetkeksi. Pian vieruspaikkammekin vietiin eli viereemme tuli istumaan kaksi ruotsalaista miestä. Keskellä istunut mies ihmetteli, että mitä minä teen, kun rapsuttelin toisella kädellä Lexiä ja yritin neitiä rauhoitella. Sitten hän huomasikin, että siellähän oli koira. 

The plane was pretty full. No too many empty seats. My flight bag slipped nicely under the chair in front of me and we were able calm down for a while. Soon seats beside me were taken by two Swedish man. First the man in the middle wondered, what I did, when I was scratching Lexie with my other hand. Then he realized that there was a little dog of which I was just calming down.

Lento meni mukavasti. Lexie ei päästänyt inaustakaan. Syliin oli tosin halu noustessa ja laskiessa, mutta valitettavasti sylipaikkoja ei ollut tarjolla. Rapsuttelin Lexietä nousussa ja laskussa, ja hän rauhoittui helposti. Vierustoverikin kehui kovasti, että olipa reipas koira. Kun odottelimme vuoroamme päästä koneesta pois, edessä istunut mies kuuli minun ilmeisesti puhuvan Lexielle suomeksi. Hän sitten alkoi puhua minulle, että: "Sinullako oli koira siellä? En edes huomannut." Itsekseni naureskelin, että hyvä tyttö...

The flight went nicely. Lexie did not let a sound out of her. She wanted to jump on my lap when the plane lift off and landed, but unfortunately there were no lap seats available. I scratched Lexie during the lift off and landing, and she calmed down easily. The man next to me praised her very much - she is a very well-behaving dog. While I was waiting for our turn to get out of the plane, a man in front of me apparently heard me speak Finnish to Lexie. He then began to talk to me in Finnish and said: "You had had a dog in there? Did not even notice." Inside myself I laughed - what a good girl ...

Arlandan lentokentästä tuli mieleen Helsinki, koska siinä oli myös hirveästi samaa näköä. Ulos pääsimme helposti. Opasteet olivat hyvät joka paikassa. Alakerran aulassa olikin Elin sitten vastassa jo. Hän tunnisti minut ja minä hänet helposti. Ilmeisesti olin tarpeeksi eksyksissä tunnistettavaksi tai sitten koiralaukku paljasti minut. Elin tuli hakemaan minut lentokentältä ja vei meidät Lidlin kautta hotellillemme. Sain iltapalan ostettua ja jotakin juotavaa. 

Helsinki popped up to my mind when I looked around Arlanda Airport, it had much of the same appearance. Check-out was easily found. The signs were good in every place. Downstairs in the lobby Elin was waiting us already. She recognized me, and I saw her easily. Apparently, I looked enough disoriented to be detected or the dog bag revealed me. Elin came to pick me up from the airport and took me via Lidl to our hotel. I got myself some snack for the evening and something to drink. 

Hotellilla meidät otettiin hyvin vastaan. Aulan poika oli kiva ja kertoi kaiken, mitä tarvitsin. Koska huoneemme oli jo maksettu, meillä ei ollut mitään ongelmia. Lisäksi hotelli antoi Lexielle huovan ja ruokakupin tervetulotoivotuksena. Oikein hyvä koirahotelli siis. Annettuani Lexielle ruoan kävimme vielä pyörähtämässä ulkona iltatarpeilla. 

The hotel took us in open handedly. In the lobby there was a nice guy serving and told me everything I needed to know about the hotel and my stay. Since our room had already been paid, we did not have any problems. In addition, the hotel gave Lexie a blanket and a cup of food as a welcome. Very good hotel for dogs this is then. After giving evening food to Lexie, we went for a little stroll out to do our needs.

Ilta laskeutui kauniisti Uppsalan ylle ja me vetäydyimme huoneeseemme. Nyt yöunille ja huomenna uusia seikkailuja kohti.

Evening came down nicely upon Uppsala, and we retired to our hotel room. Now to good night's sleep and in the morning towards new adventures.