HUOM!

Kuvien käyttäminen ilman lupaa on tekijänoikeusrikos. Tämän blogin kuvia ei saa käyttää virtuaalikenneleissä eikä muissakaan samantyyppisissä asiayhteyksissä.

VALIKKOPALKKI

10. syyskuuta 2012

Agilityleiri Piteåssa 1. - 2.9.2012 - At agility camp at Piteå

Viikonloppu 1. - 2.9.2012 oli upea, koska vietimme Peten kanssa sen Piteåssa agilityleirillä. Lexien kasvattaja Linda kutsui meidät sinne viettämään mukavaa viikonloppua agiharjoittelun parissa.

The weekend on 1. - 2.9.2012 was great, because we spend it at agility camp at Piteå. Lexie's breeder Linda invited us there to spend some nice weekend with agility practices.


Perjantai 31.8. - Friday

Lähdimme reissuun perjantaina eli ajoimme töiden jälkeen Kempeleestä Piteåån. Matkaa tuli n. 320 km suuntaansa eli aikaa kului n. 3 - 4 tuntia. Pysähdyimme hetken Haaparannassa ostoksilla, joten senkin takia käytimme aikaa hieman enemmän matkantekoon. Reissaaminen on mukavaa varsinkin perjantaisin, koska silloin matkaamme piristää yleensä kovasti jokaviikkoinen Parasta Ennen -ohjelma. Siellä soitellaan niitä vanhoja minidisko-hittejä, joita olemme penskana kuunnelleet. Kuuntelun lomassa niitä on mukava arvailla, mistä aina ko. biisi on tuttu. Muistoja, ah muistoja...

We went there on Friday already so we drove from Kempele to there after the work. Distance was about 320 km in one direction so it took about 3 - 4 hours. We stopped for a while at Haaparanta to shop, so because of that it took a little more time to get there. Travelling is nice, especially on Fridays, because then our trip is usually spiced up with Parasta Ennen program from the radio. There they play those old mini-disco hits, we have listened when we were kids. Midst of listening to them it is fun to guess from where that song is familiar. Memories, ah memories ...

Saavuimme lopulta pimeän laskeuduttua Piteåån ja koiraklubille. Koska ilta oli pimeä ja sateinen pakkasimme äkkiä mökin täyteen tavaroitamme. Petri jäi laittamaan kämppää kuntoon, kun minä lähdin morjestamaan Lindaa heidän trailerilleen. Paikalle olikin jo saapunut ihmisiä ja pääsinkin tutustumaan heihin. Linda jakoi meille ohjeita aamusta sekä antoi meille paidat muistoksi - ne oli varustettu Kråkeslottetsin logolla. Valitettavasti naismalli ei sitten sopinut minulle, vaan pöllin Petrin paidan itselleni. Koot olivat aika pieniä, joten miesten malli sopi parhaiten päälleni. Vaikka illalla satoi vettä tihuuttaen märäksi kaikki, tiesin, että tästä viikonlopusta tulisi varmasti kiva. Kaiken muun lisäksi paikalla olivat kaikki Lexien sisarukset. Niitä oli mukava nyt nähdä, kun kaikki olivat kasvaneet aikuisiksi. Huomenna olisi siis kiireinen päivä.

We arrived after dark to Piteå and at the dog club. Because evening was dark and rainy we packed our things fast to the cottage. Petri stayed to put our cottage in orden, when I left  to say hello to Linda at their trailer. People had already arrived at the site, so I got to know them a little then. Linda gave us instructions about the morning, and gave us all shirts - they were equipped with Kråkeslottets logo. Unfortunately, the female model was a little bit small for me, so I took Petri's a shirt for myself. Sizes were quite small, so the men's model was the best for me. Although it was raining in the evening, I knew that this weekend would certainly be nice. Apart from anything else all Lexies siblings were there too. It would be interesting to see all of them, now when they had grown up. Tomorrow would therefore be a busy day.


Lauantai 1.9. - Saturday

Lauantaina aloitimme klo 9 Ruotsin aikaa. Saimme siis Petrin kanssa nukkua yhden ekstratunnin. Se teki terää, koska viikko ja matka olivat olleet stressaavia. Toisaalta Lexiekin saisi ottaa rennosti matkustamisen jälkeen. Lexien maha kun ei kestä matkustelua.

On Saturday, we started at 9 am Swedish time. Thus, Petri and I got to sleep one extra hour. It was a good thing, because we had a very busy week and had a stressful journey. On the other hand Lexie was happy about it too, because she wanted to take it easy after traveling. Lexie's stomach can not stand traveling.

Söimme aamiaisen mökissämme. Sen jälkeen lähdimme pystyttämään teltan kentän reunalle. Petri hoiti kaikki huoltohommat, kun me Lexien kanssa keskityimme harjoitteluun. Täytyy sanoa, että minulla on ihana mies, kun se jaksaa meitä kuskata ja huoltaa. Lisäksi Pete otti päivien aikana aika paljon kuvia toimistamme ja miljööstä.

We ate breakfast at our cottage. After that we went and set up our tent on the edge of the field. Petri took care of all the maintenance things, when Me and Lexie focused on training. I must say that I have a wonderful man, he does the driving and maintenance. In addition, Pete took during the weekend a lot of pictures of our actions and the milieu.



Linda oli tosiaan järjestänyt meille harjoitusleiripaikaksi Piteån koirakerhon tilat. Alueella oli isot kentät harjoitusalueiksi, joiden reunalla olivat esteet valmiina. Lisäksi alueelta löytyi muutama sähköllinen, mutta suihkuton mökki, kasa traileripaikkoja sekä tietysti perustilat keittiöineen, suihkuineen ja vessoineen.

Linda had arranged for us a training camp which located at Piteå dog club facilities. There were large fields of training areas, which had the obstacles in place. In the area you also found a few electrified, but waterless cottages, a pile of trailer sites, as well as the basic premises with kitchen, shower and toilets.

Harjoituksiin kouluttajiksi Linda oli hankkinut Jenna Caloanderin ja Iina Asunnan. He vetivät meille kaksipäiväisen agilityleirin eli juoksuttivat meitä oikein olan takaa.

For trainers for us Linda had acquired Jenna Caloander and Iina Asunta. They kept us the two-day camp of agility i.e. they moved us a lot around the ring.

Harjoitukset alkoivat siten, että meidät jaettiin kahteen ryhmään - kisaavat omaansa ja me möllit omaamme. Möllit aloittivat ensin Jennan kanssa ja kisaavat Iinan kanssa. Ratamme olivat aika veikeitä, koska ne sisälsivät aika paljon käännöksiä ja pyörähdyksiä. Tässä kuvat päivän radoistamme (Susanne Strömbäck piirsi ne). Kuten kuvista näkee, radat sisälsivät aika paljon kiertelyä ja tekniikan hallintoja. Tätä tulimme harjoittelemaankin ja saimme sitä harjoitella sitten kunnolla.

The exercises began so that we were divided into two groups - people with compete experience in the others and we beginners to our own. Beginners started off first with Jenna and experienced with Iina. Both of the tracks were quite mischievous, because they contained a lot of turns and spins. There's pictures of the tracks (Susanne Strömbäck drew them for us). As you can see, the tracks contained quite a lot of turns and technical managing. This was what we came here to practice and we got to practice it properly.

Jennan kanssa rata meni ihan mukavasti. Lexie tykkäsi vielä silloin juoksennella. Muutama käännös aiheuttivat aluksi ongelmia eli ohjaajan piti miettiä, miten ohjata koira menemään este. Lexie oli siitä ihana, että se seurasi ohjeistuksiani todella tarkasti. 

With Jenna we did the track quite nicely. Lexie liked to run around at that time. A few turning problems caused me to think about how to get the dog to do the obstacle. Lexie was wonderful in that she followed my guides very carefully.

Ruokatauon jälkeen vaihdoimme ratoja ja menimme Iinan ohjattavaksi. Lexie tosin oli tuossa vaiheessa niin väsynyt, että räyhäsi sitten vain minulle vuorollamme. Edes pieni esteen hyppääminen alussa ei onnistunut. Pidimme Lexien kanssa tauon eli nostin neidin syliini nukkumaan hetkeksi. 

After lunch we changed lanes and went to Iina's track. Lexie though was at that stage so tired that she just barked at me all the time on our turn on track. Even a small obstacle like jump was too much. I took Lexie then for a break i.e. I took her to my lap to take a nap for a while.

Unten jälkeen vauhti oli toisenlainen ja pääsimme toista rataa jopa esteelle 9. Se rata jäi meillä sitten siihen. Hieman olin harmissani siitä, että Lexie ei hommaan alkanut toisella radalla, mutta kuultuani Iinalta myöhemmin illalla sen, että alkupätkä hänen rataansa olis suoraan SM-karsinnoista, olin ihan toisaalta tyytyväinen suoritukseemme. 

After the nap Lexie's pace was different and we were able to repeat the track up to the barrier 9. This was all that we did on that track then. I was a little annoyed that Lexie did not play along on the second track, but after listening to Iina later in the evening, she said that the first piece of her track was from Championship qualification, on the other hand after that I was very pleased with our performance today.

Illalla vietimmekin sitten yhteistä aikaa alueen yhteisissä tiloissa. Miehet kävivät saunassa ja me naiset "juopottelimme" ts. nautimme muutaman lasin viiniä. Ilta oli kiva ja rentouttava raskaan päivän päälle. Uumoilin, että olisin aika kipeä tämän viikonlopun jälkeen. Lindan kanssa raatailu ja porinointi oli myös hyvin arvokasta aikaa, koska tiedä häntä, milloin seuraavaksi näkisimme. Lisäksi tutustuimme paremmin kaikkiin muihin tyyppeihin. Tietysti porina käytiin enimmäkseen ruotsiksi, mutta onneksi kielikorvani ei ollut niin pöhelö, että se ei olisi kieltä ymmärtänyt. Kuuntelin siis ruotsia ja vastailin englanniksi.

In the evening we spent some time together with everyone at then the common areas. Men went to the sauna and we women "drank" i.e., we enjoyed a few glasses of wine. The evening was nice and relaxing on top of a hard day. I started then to fear the next week, because I would be sore after this weekend. Talking with Linda was also very valuable time, because you couldn't know when we would see next time. At the evening you know everyone. Of course, talking were mostly Swedish, but fortunately my ear was able to tune in that so I listened to the Swedish and answered in English.


Sunnuntai 2.9. - Sunday

Sunnuntaina oli vuorossa sama aikataulu eli aloittelimme yhdeksältä. Tosin tänään aikaa ei olisi käytettävissä paljoa, koska Jennan ja Iinan lento olisi lähdössä iltapäivällä. Aika piti siis käyttää tehokkaasti hyväksi.

On Sunday it was the same schedule, ie we started training at nine. However, today, we didn't have so much time to use like yesterday, because Jennas and Iinas flight back would be leaving in the afternoon. Time, therefore, had to be used effectively.

Tänään aloitimme siten, että me möllit menimme ensin Iinan ohjaukseen ja kilpailevat menivät Jennan ohjeistettavaksi. Lexie oli jotenkin juoksupäällä, joten harjoittelumme olikin sitten mukavaa. Huomasin tämän alkuvaiheissa, että Lexie ei mielellään jäisi tekemään pieniä sektoreita, vaan menisi ennemmin niin kauan kuin jaksaisi eli vaikka koko radan lävitse. Annoimme sitten Iinan kanssa Lexielle sen, mitä neito halusi eli otimme koko radan haltuumme. Petri otti ratamme videolle, joka löytyy pian täältä blogista. Lexie ohjautui kuin unelma, joten voi sitä ohjaajan iloa maalissa.

Today beginners started with Iina and experienced with Jenna. Lexie was somehow on running mode, so training with her was fun today. I noticed early that Lexie would not be happy to make small sectors, but rather would go as long as she had the strength to go, even the whole track through. With Iina we decided that lets give Lexie what she wanted - the whole circuit. Petri took video of that track, which can be found here soon. Lexie went ahead like a dream, so you could feel the joy of the instructor at the finish line.

Ruokatauolla otimme muutaman ryhmäpotretin eli koko porukasta eli harjoituksiin osallistuneista ihmisistä ja sitten Lexien sisarusparvesta emonsa ja isoäitinsä kanssa.

On lunch break we took some group photos of the whole group which attended to training and of Lexies siblings with their mom and grandma.

Jennan ratakin oli hauska juoksu-hyppy-kierto-rata, jossa oli oltava nopeana. Siitäkin suoriuduimme Lexien kanssa hyvin. Hieman harmitti, että emme vetäneet sitä kokonaan alusta loppuun, koska olisimme varmasti voineet tehdä senkin hyvin. Jäipähän ensi vuodelle tavoiteltavaa!

Jenna's track was a fun run-jump-cycle-track, on which you had to be fast. Of it too we performed very well with Lexie. I was a little bit annoyed that we didn't pulled it from the beginning to the end, because we would have been able to do that too. Well we left something for us to do next year!

Iltapäivälle heitimme hyvästit kaikille, siivosimme mökkimme ja suuntasimme kohti kotia. Viikonloppu oli antanut paljon itseluottamusta, jota kaipasimmekin. Toisaalta harjoittelusta olimme saaneet enemmän irti kuin tavallisesta viikkotreenistämme, koska niissä keskitymme ehkä hieman liikaa vain esteisiin. Toisaalta se on hyvä asia myös, toisaalta kaipaisi enemmän noita tekniikkatreenejä.  Seuraavan yön Viivilandiassa nukkuivat kaikki sen asukkaat hyvin pitkän ja rauhallisen yön.

In the afternoon we said goodbye to everyone, cleaned the cottage and headed for home. The weekend had given me a lot of self-confidence, which I missed. On the other hand the training we had, was more than I usually got on our ordinary week training, because on those you focus a little bit too much on only the obstacles. On the other hand, it is a good thing, on the other hand we could use more of those technical training sessions. The next night at Viiviland was slept in a very long and peaceful atmosphere.

Harjoituksiin osallistuneet ihmiset - People who attended on training camp. By Linda A.