HUOM!

Kuvien käyttäminen ilman lupaa on tekijänoikeusrikos. Tämän blogin kuvia ei saa käyttää virtuaalikenneleissä eikä muissakaan samantyyppisissä asiayhteyksissä.

VALIKKOPALKKI

17. syyskuuta 2011

Ruokintaa ja muuten elämää

Kävin elokuun lopulla ruokintaluennolla. Luennoijana toimi Marjut Heikkinen. Aiheena oli luonnonmukainen ruokinta. Olemme nimittäin miettineet, että vaihtaisimme koiramme raakaruokinnalle eli BARF-ravinnolle.

Ajattelin referoida tänne nyt sitten luennon annin omista muistiinpanoistani. Asiaa oli muutakin, mutta itse kirjoitin ylös seuraavat asiat ylös. Lisätietoa on netti pullollaan. Itse hain vastauksia yleisiin kysymyksiin, joita nousee, kun ajatellaan raakaruokintaa ruokavaliona.

For all the not finnish readers, sorry for the fact that I haven't translated this post. It's because it's a bit difficult to do so, because the text is my own notes of a food lecture and some parts are a bit tricky to translate.

-----

Ennen raakaruokinnan aloittamista, jokainen meistä varmasti miettii, saako koira kaikki tarvitsemansa vitamiinit. Toisaalta sitä myös miettii, millaiseen ruokaan kunkin eliön elimistö on tottunut?

Kun verrataan koiraa ja ihmistä, esimerkiksi salmonella ei ole koiralle niin vaarallinen kuin ihmiselle. Koiran mahalaukun nesteet ovat voimakkaampia kuin ihmisen, joten ne tuhoavat ko. bakteerin. Sokeria taas koiralle ei saa syöttää, koska se on vaarallista, esimerkiksi ksylitoli tappaa. Koirankin kanssa on ajateltava, että se on sitä, mitä se syö.

Tärkeimmät asiat, jotka vaikuttavat koiran terveyteen ovat:
- hoito ja kohtelu
- ravitsemus
- riittävä liikunta
- perimä
Perimällä on vahvin vaikutus, mutta oikealla ruokavaliolla koiran elämä saadaan tasapainoisemmaksi.

Mitä ruokaa koira saa siis syödä?

Rakenteellisesti koiran mahalaukku on n. 6 - 7 kertaa koiran suolen kokoinen. Tämän takia koiran ravinnon on oltava hitaasti sulavaa, koska sitä nautitaan kerralla suuria määriä. Tällaista hitaasti sulavaa ruokaa ovat ruoat, jotka sisältävät proteiineja, rasvoja ja luuainesta.

Koiran elimistö

Koiran maksa puhdistaa elimistölle vieraat aineet pois, käsittelee myrkyt niin, että ne voivat munuaisten kautta kulkea turvallisesti pois. Sappineste on tehokas työväline, kun sulatetaan rasvaa ja proteiineja. Jos ruoassa ei ole tarpeeksi rasvaa tai proteiinia, koira oksentaa sappinesteitä pois aamuyöstä tai päivästä. Tämä on yleensä merkki, että koiran vatsa on tyhjä. Koiran ruokaan pitää siis lisätä tällöin rasvaa ja proteiineja. Oikeanlainen ravinto terveellä koiralla auttaa painonhallinnassa. Kermaviili (rasvaa ja proteiinia) illasta auttaa ripulointiin sekä tasapainottaa vatsaa.

Koiran haimaneste sisältää entsyymejä, jotka hajottavat hiilareita, proteiineja ja rasvoja. Haimaneste hajottaa ruokaa tehokkaasti ottaen siitä ravintoaineet elimistön käyttöön.

Ohutsuolessa ravinto imeytyy elimistöön. Paksusuoli imee nesteen. Ulosteen oikeanlainen koostumus kertoo siitä, onko koira syönyt oikein. Jos uloste on kiinteää ja sormilla poimittavaa, ruokatasapaino on hyvä. Ulos on aina tultava vähemmän kuin sisään menee. Koiran pitää saada käyttää ravinto tehokkaasti hyväkseen.

Raakaruokinnan sopivuus?

Raakaruokinta ei välttämättä sovi kaikille, joten aina kannattaa säilyttää pieni maalaisjärki asioiden suhteen. Joskus raakaruokana annetaan ns. viljeltyä lohta. Tämä saattaa aiheuttaa esim. vatsan epätoimintaa, koska se sisältää erilaisia kasvatusravinteita. Toisaalta kastraatio muuttaa koiran hormoonitasapainoa, jolloin koira ns. paisuu eli lihoo. Hormonaalinen puutostila aiheuttaa paisumista, jota on tasapainotettava jollakin tavalla.

Faktaa raakaruokinnasta



1 litra ruokaa sisältää:
- 35 - 60 % lihalaatuja (tehokasvattamaton parasta)
- 15 - 45 % eläinrasvoja
- 10 - 30 % viljoja (kuivamuona)
- 10 - 20 % sisäelimiä
- 9 - 20 % hapanmaitotuotteita
- 1 - 2 % kylmäpuristettuja öljyjä

Kananmuna on oivallinen ruoka-aine: raakana mielellään kuorineen kaikkineen ruokaan sekoitettuna.

Siirrettäessä koiraa raakaruokinnalle lihan anto ei ole aina se ensisijainen asia. Ennen ko. ruokavalion aloittamista, koiralle pitäisi antaa bakteeri- ja entsyymipitoista ruokaa ensin, jotta bakteerikanta voisi kehittyä tehokkaammaksi koiran elimistössä. Naudan mahalaukkua raakana kuivamuonaan lisättynä esim. pari viikkoa.

Koiran on kyettövö hajottamaan raakaruokaa. Siksi ruoansulatusta on tehostettava esimerkiksi sheltillä kahvilusikallinen raakamaksaa päivässä. Jos koiralla on haiman vajaatoimintaa, raaka haima auttaa siihen. Jos suoli toimii huonosti, raaka mahalaukku ja maksa korjaavat sitä asiaa ja lisäksi edesauttavat ruoansulatusta. Sisäelimet ovat tärkeitä ruoka-aineita koiralle, että ruoansulatuskanavat pysyvät kunnossa.

Jos koira ei syö, on kyse vakavammasta asiasta. Syömättömyys on isompi ongelma kuin liikasyönti. Syömättömyys voi johtua puutostilasta, että ruoansulatus ei toimi. Usein stressitila elinympäristön muutoksen yhteydessä voi aiheuttaa sitä. Tässä voi käyttää apuna naudan mahalaukkua tai maksalaatikkoa. Koirakohtaisuus on kuitenkin muistettava.

Ruokinnan muodot

Penturuokinta tapahtuu seuraavasti:
- Pentujen annetaan nauttia emän maitoa 3 viikkoisiksi asti.
- Kun pennulla alkaa näkyä vyötärö, aloitetaan lisäruokinta. Tämä on yleensä raakaa jauhelihaa. Aluksi annetaan oman kynnen kokoinen pala paistijauhelihaa ja kasvun mukaisesti lihapullan kokoiseksi palleroksi asti.
- Kun pentu on 4,5 viikon ikäinen, lisätään ruokavalioon kermaviiliä, joka puuroutuu.
- Lautaselta pentua voi syöttää 5 viikkoisena.
- Kun pentu on 6 viikkoa, lisätään mukaan hiilarit (maissivelli, kaurapuuro - löysä ja limainen) ja kuivamuonaa 1/3-osa ruoasta. Pennulle voi antaa myös jo naudan mahalaukkua.

Pentu saa syödä aina niin paljon, että pentu näyttää paksulta makkarapötköltä. Ruokaa saa siis pienenä ollessa syöttää paljon. Kun viikkoja tulee lisää ja painoa tulee lisää, ruokamäärää myös lisätään sen mukaisesti.

Pienikokoinen koira tarvitsee voimakkaamman ruoan kuin iso koira. Narttu tarvitsee myös voimakkaamman ruoan kuin uros. Paljon energiaa vaativa harrastus/työ vaatii lisärasvaa enemmin kuin suurempaa proteiinimäärää. Rasva antaa energiaa 2 x enemmän kuin proteiinit tai hiilarit. Proteiinit ja hiilarit antavat energiaa samassa suhteessa.

Ruokinnassa oltava tarkkana, paljonko annetaan sisäelimiä tai maksaa - myrkyt varastoituvat niihin. 1 tl sheltille on tarpeeksi päivässä maksaa ja sisäelimiä.

Ruokasuosituksia

Koiralle voi antaa mahapullia jokaisella ruoalla. Lihaisia luita tulisi antaa ainakin kerran viikossa. Käytä ruoka-aineympyrää apunasi, kun suunnittelet viikkoruokintaa. Kalapäiväkin kannattaisi olla kerran viikossa. Samoin lammaspäivä, lehmäpäivä, sikapäivä ja hirvipäivä, jos mahdollista. Merikalaa voi antaa koiralle raakana, mutta järvikalaa vain kypsennettynä niiden sisältämien loisten takia.

Koiran palautusruokaa ovat esimerkiksi valkoinen liha, piimä (kesällä esim. rasvainen piimä, jotta nesteensaati on turvattu), proteiinijuoma kuten ihmiselläkin tai rasvainen lihaliemi.

Koiralle voi syöttää öljyjä, esim. avokado- ja kylmäpuristettuja öljyjä. Käyttöä tulee kuitenkin tarkkailla, koska liika öljy ruoassa aiheuttaa sisäisiä verenvuotoja. Esimerkiksi kalaöljy aiheuttaa tällaista.

Mitä vitamiineja pitää antaa? Koira ei välttämättä tarvitse mitään lisävitamiineja. Monipuolisesta raakaruoasta koira saa kaiken tarvitsemansa. Raa'asta lihasta koira saa b-vitamiinia ja rautaa, sisäelimistä saa k-vitamiinia ja vaikka mitä muita, maitotuotteista saa a- ja d-vitamiineja sekä kalaöljystä d:tä. Kuivamuonassa vitamiineja on paljon - ne säilyvät hyvin, mutta imeytyvätkö ne? Kananmunaa voi antaa rajallisesti koiran koon mukaan. Shelteille korkeintaan 1 muna 2 kertaa viikossa, kantavalle ja imettävälle enemmän.

Kantavat ja imettävät nartut:
- Kun nartulla maidon tuotanto on huipussaan, on rasvan ja proteiinien määrää nostettava esim. 2 - 3 kertaisesti.
- Kun narttu on kantavana, viimeisen kahden viikon aikana ennen laskettua aikaa energiamääriä on nostettava.
- Hiilareita voi vähentää ja rasvan ja proteiinien määrää kasvattaa, esim. antamalla viiliä ja piimää nesteenä. Raejuustoa voi myös antaa voin kanssa.

Koiralle voi syöttää myös puuroja, joissa sekoittuvat hiilarit ja rasva. Mistä viljasta kannattaa puuro valmistaa? Luennoitsija sanoi, että vanhassa vara parempi eli ihan kaurapuuro sopii hyvin koiralle. Kotimaisista viljoista valmistuu hyvät puurot. Kauraan ei ole juuri allergisoitumista, joten hyvä vaihtoehto. Kauraa on vaikea säilöä - väkevöityy. Puuroon voi lisätä myös lihoja, mutta hiilareita ja proteiineja ei kannata antaa samaan aikaan. Rasvaa molempien kanssa. Voimakkain ateria tulee antaa aina vasten yötä eli illalla. Muista tosin koirakohtaisuus!

Mikä on oikea ruokamäärä?

Kaikkien koirien tulevat omistajat on ohjeistettava ruokamääristä, miten muuten voi tietää oikeita asioita. www.musch.fi - hyvä ohje ruokamääristä. Yleensä koiran ulkomuoto kertoo, onko ruokaa liikaa vai liian vähän. Pennulla pieni pyöreys on aina hyväksi, koska pennun pyöreys on hyvä varokeino sairauksia vastaan. Mitä lihaa voi pikkupennulla olla? Punaista lihaa voi antaa, esim. naudan paistijauhelihaa ja hirveä sekä possua. Lihasuikaleina tai jauhelihana.

Päiväkohtaisesti anna tuoreita luita, proteiineja ja rasvoja yhtenä päivänä, hiilareita ja rasvoja toisena. Kalkkilisää voi tarjota ruoan oheen kananmunankuoren merkeissä. Kalanmaksaöljyä voi antaa kahdesti viikossa, koska siitä saa d-vitamiinia ja kalkkia, jotka lujittavat luustoa. Tutustu kunnolla ruoka-aine ympyrään ja kysele, jos tulee kysyttävää

Lopuksi pieni tutkimustieto

Vuonna 1994 tehtiin tutkimus, joka julkaistiin Ajokoiramies-lehdessä. Tutkimuksen kohteena oli nimenomaan ruokinta ja mitä se sisältää ja millaisia vaikutuksia sillä on. Tutkimuksen kohteena oli 16 huskyä.

Aluksi koirille annettiin ruokaa, jossa hiilareiden määrä oli 39 %, proteiinien määrä 29 % ja rasvan määrä 32 %. Koiria ruokittiin näin kolmen kuukauden ajan. Koirien suoriutumiskyky tehtävistä oli silloin heikkoa, koirilla ilmeni takaraajojen jäykkyyttä, verensokeri oli matalalalla ja koirat söivät ulostettaan.

Seuraavaksi koirille syötettiin ruokaa, jossa hiilareiden määrä oli 22 %, proteiinien määrä 33 % ja rasvan määrä 45 %. Koiria ruokittiin näin kolme kuukautta. Koirien suorituskyky tehtävistä parani, ulosteiden syönti lakkasi ja verensokeri normalisoitui.

Kolmanneksi koirille syötettiin ruokaa, jossa hiilareiden määrä oli 0 %, proteiinien määrä 34 % ja rasvan määrä 66 %. Fyysinen olemus ja suorittaminen parantuivat, mutta verikokeissa ei tapahtunut muutoksia.

Muistettavaa ennen ruokailun aloittamista:

Matojen ennaltaehkäisyyn voi antaa esim. valkosipulia. Hevosten valkosipulirouhe hyväksi - ulostava vaikutus.
Vehnäalkioöljy lisää rasvan imeytymistä. Aikataulu muutokselle: 2 viikon muutos/siedätysaika.
Kananmuna ja maksalaatikko matkalle. Ruokapötköjä koirien kylmiössä kaupassa.