HUOM!

Kuvien käyttäminen ilman lupaa on tekijänoikeusrikos. Tämän blogin kuvia ei saa käyttää virtuaalikenneleissä eikä muissakaan samantyyppisissä asiayhteyksissä.

VALIKKOPALKKI

6. helmikuuta 2011

Lexie 4 kk ja yksi päivä

Viime kerrasta onkin taas mennyt aikaa ja paljon on ehtinyt tapahtua.

Lexie täytti eilen tosiaan 4 kk. Painoa on kertynyt 4,6 kg ja säkä on kotikonstein mitattuna korkeintaan 31,5 cm, mutta voi olla vähemmänkin 1-2 cm.



Lexie aloitti myös hampaiden tiputtamisen aikataulussa eli 4 kk ikäisenä. Ensimmäiset etuhampaat lähtivät viime viikolla. Katsellaan, miten ne tippuvat sitten muuten. Minulla on suurin osa Viivin hampaista tallella. Katsotaan, saanko kerättyä Lexieltä samat.

Oulun alueella on varmaankin viimeaikoina liikkunut jokin virus, joka aiheuttaa koirille oksentelua ja ripulointia. Viivi on selvinnyt siitä ohitse helposti eli ei mitään näkyviä vaikutuksia, mutta Lexie on kärsinyt siitä pienempänä sitten enemmän. Maha on sekaisin ja oksentaakin pitää välillä. Viikko sitten Lexie tyhjensi kaiken itsestään pois. Aloitimme riisikuurin silloin. Viikon aikana koostumus on parantunut ja kokeilimme oikeaa ruokaa eilen. Yöllä selvisi, että ei kannattanut vieläkään. :( Olemme siis taas riisikuurilla.

Lexien tapoja

Nyt, kun neiti on meillä ollut jo parisen kuukautta, alkavat pienen tavat tulla tutuiksi eli mitä ovatkaan ne asiat, jotka tekevät Lexiestä Lexien.

Lexie ensinnäkin on haukkuja. Hän haukkuu kaikelle, kaikista ja kaikella voimalla. Onneksi olemme saaneet kitkettyä tätä tapaa pois hiukkasen eli hän ei enää hauku meille omistajille ja komenna meitä. Me komennamme.



Lexiellä on myös aika iso ego. Hän on ottanut talossa Viiviltä vallan. Hän kääntää Viivin monesti lattialle selälleen. Sitä on kyllä mielenkiintoista aina katsoa. Tosin neidin kättelevät suillaan samalla eli en tiedä, onko se Viiviltä oikeaa alistumista vai vain leikkiä. Se on ennemminkin eräänlaista painimista.

Lexie tykkää nukkua pehmeän päällä ja toisaalta myös turvassa. Kun Lexietä väsyttää, hän nakee sellaisen paikan, jossa on mahdollisimman pehmyttä nukkua. Yleensä hän menee tyynyn päälle tai hyppää nojatuolille tyynyn päälle nukkumaan. Parhain paikka Lexiestä on kuitenkin omistajansa lämmin syli. Esimerkiksi, jos olen tietokoneella, Lexie pyytää päästä syliin tulemalla istumaan jalan viereen ja vinkaisemalla muutaman kerran. Olen hänet sitten nostanut syliini ja siihen hän sitten nukahtaa tyytyväisenä. Välillä olen jättänyt ottamatta, mutta silloin Lexie menee epämukavasti nukkumaan jalkojeni päälle.



Lexie on myös tanssijatyttö. Kun hän haluaa jotain, hän aloittaa tanssimisen. Siinä heiluu takapää ja etutassut ovat ilmassa. Parasta se on juuri ennen ruoan saantia. Ei millään haluaisi asettua istumaan, vaikka pitäisi.

Viiviläinen

Viivillä on ollut totuttelemista näiden viimeisten kahden kuukauden aikana. Hän on edelleen siinä vaiheessa, että onhan tuo pentu kiva, mutta milloin se lähtee pois. Kiitos Saaralle, tästä hyvästä sanonnasta.

Viivi on myös raukka kärsinyt nyt Lexien pahoinvoinnista - olemme ns. sosiaalisessa tyhjiössä sen takia. Emme halua mennä mihinkään "toisten shelttien ilmoille" tarttumisvaaran takia. Tilanne on siis hieman harmillinen. Olenkin Viivin kanssa käynyt yksistään metsälenkkejä, että kaikki liikuntatarve saataisiin täytettyä. Harmillista se on... Pitää kuitenkin mennä niillä, mitä on.

Viivi on myös aikuistunut kauheasti näiden kahden kuukauden aikana. Ehkä Viivi on tajunnut, että hän ei ole enää pentu, vaan pian aikuinen. Hän jaksaa leikkiä Lexien kanssa kyllä, mutta joskus Viivi käyttäytyy siten, että hän on aikuinen eikä välitä tuollaisesta pienestä paljoa. "Minä puren tätä tikkua nyt tässä ihan rauhassa. Tanssi sinä vain siinä ympärillä. Ei kiinnosta."

Agilityä

Viime viikon maanantaina kävimme Viivin kanssa taas agitreeneissä. Jokaisena maanantaina me sitä harrastamme.

Nyt oli harjoiteltavana pitkä rata: Aloituksesta lähdettiin kohti kahta hyppyä, joiden jälkeen tuli kaareva putki, mistä pinkaistiin takaisin ensimmäiset kaksi hyppyä. Tämän jälkeen oli A-este kontaktina. A-esteen jälkeen oli aseteltu kolme hyppyä siten, että ne kaarrettiin ns. s-mallissa vasemmalta oikealle, oikealta vasemmalle ja taas vasemmalta oikealle. Esteiden jälkeen tuli kaareva putki, josta pinkaistiin kohti maalia eli kahden hypyn ylitse.

Se oli ihan mukavaa ja onnistui nyt huomattavasti paremmin kuin viime kerralla, kun meillä oli pitkä rata testinä. Omistajan tosin pitäisi harjoitella tanssimista - olen huomannut. Pitäisi lähteä tanssikurssille tai jollekin sellaiselle kurssille, missä ohjataan kouluttajaa esteillä toimimisesta ilman koiran aiheuttamaa keskittymishäiriötä. Olen kuin kirahvi pitkine jalkoineni, jotka eivät liiku oikein. Ehkä joskus liikun...

Lexiekin on aloittanut agilitytreenaamisen ihan kotikonstein. Olemme hyppineet jalan ylitse paljon. Ihan hyvin neiti tajuaa sen, kuinka hypitään maassa makaavan jalan ylitse. Olemme myös harjoitelleet vanteen läpi hyppäämistä ja pujottelua, mutta ne eivät vielä mene ihan oikein. Hyvää yritystä ilmassa on tosin.



Eilen Lexie tajusi, että hänen ei tarvitse välttämättä käydä maassa ollenkaan, kun hän liikkuu sohvalta nojatuolille. Niin... Istuin tässä samassa paikassa kuin nytkin kannettavan kanssa, kun näin silmänurkassa liikettä. Juuri, kun katsoin, että Lexie oli sohvalla, hän ponkaisi nojatuolille varsinaisella ilmalennolla. Meillä oli siis lentävä pentu kotosalla. Villit olivat menossa, joten tilanne piti sitten rauhoittaa, että Viivi ei innostu.

Tällaista tällä kertaa. Over and out!

----

It's been a long time since I was last time here updating things.

Lexie met her 4 month birthday yesterday. She weights now 4,6 kg and hight with home measurement is at most 31,5 cm, but it may be less - about 1-2 cm less.

Lexie started changing teeth in schedule, which is 4 months old. The first front teeth dropped off last week. We'll see how the other ones will fall. I have almost every baby teeth of Viivi's in safe. Let's see if I can collect same from Lexie.

In Oulu region there is maybe a virus on loose, which causes vomiting and diarrhea on dogs. Viivi has survived that easily, in other words no visible effects, but Lexie has suffered from it more. Stomach is a mess and she vomits. A week ago, Lexie emptied everything out from both ends. After that we started eating her rice. During the week, the composition has improved and we tried the real food yesterday. At night, it became clear that we should not have done it yet. :( So we are back again eating rice.

Lexies ways

Now we have had her a couple of months, we have started to see small things and habits, what our girl has. Namely I mean things what are all those little things that make Lexie our Lexie.

Lexie is a barker. He barks at everything, everyone and with all the strength she's got. Fortunately, we have stopped some of it - ie she is no longer barking at us, the owners. We command her now.

Lexie has also a pretty big ego. She has taken over the house from Viivi. She has turned Viivi on her back on the floor often. Yes, it is always interesting to watch them go. Admittedly ladies shake hands with their mouths at the same time so I do not know whether it is correct submissive behavior from Viivi or just a play. It is more like a wrestling with paws and mounths without hurting each other.

Lexie likes to sleep on soft ground and also in a safe place. When Lexie is tired, she finds a place in which there is soft to sleep. Generally, she goes over to a armchair and jumps to it to sleep over a sofa pillow. Best place for sleep is however her owners warm lap. For example, if I have a computer on my lap, Lexie comes beside me and asks to be in a lap: She will sit next to me and whine a few times. I'll take her on my lap and then she falls asleep. Sometimes I refuse to take her, but then Lexie goes to sleep uncomfortably on my feet.

Lexie is also a dancer girl. When she wants something, she starts dancing. She will swing the rear end and shake front paws in the air. The best time to see it is just before food. "I don't want to sit, although I should."

Viivi dear

Viivi has had a lot to getting used to these past two months. She is still at the stage that she likes the puppy, but when does she go away. Thank you Saara, for this good saying.

Viivi has also suffered from poor Lexies illness - we are in so called social vacuum because of it. We do not want to go near other shelties because of transmission. The situation is a little annoying. I've been with Viivi alone on forest walks, to get her all the excersise and sports. Situation is annoying, but we have to do it.

Viivi has also grown up during these two months. Maybe Viivi has figured out that she is no longer a puppy, but an adult. She can play with Lexien yes, but sometimes Viivi behaves in such a way that she is an adult and does not care about those little puppies. "I'll bite this stick here in peace. You just dance around me. I do not care."

Agility

On monday of last week we went to agitraining again. Every monday is our day to do it.

Now we had to long course: we started with two jumps. After that there were a curved pipe. From the pipe we lauched ourselves back to the first two jumps. From there we went to A-obstacle (A-contact). After A there were three jumps positioned in a row, so you had jump them like in S - from left to right, right to left and again left to right. After jumps came again another curved pipe, from which we ran toward the goal, over two jumps.

It was quite nice to do the longer track and it went better than the last time we had a long track. However, the owner should practice dancing - I've noticed. I should go to a dancing class or on a class where the controllers are trained to act on their own without a dog. I'm like a giraffe with its long legs that do not move correctly. Maybe someday I navigate through the course easily...

Lexie has started her agitraining at home. We are skipping over a leg a lot. She realizes it, how to jump over the leg. We have also trained to jump through the ring and to "slalom", but that does not go quite right. She is trying though.

Yesterday Lexie realized that she does not necessarily put a paw on the floor when she moves from the couch to arm chair by the window. So ... I sat in the same place as I do now with my laptop, when I saw movement in corner of my eye. Just as I looked at Lexie on a couch she jump from it to arm chair with one big leap trough the air. So we have a flying puppy at home. Wilds were going on then, so I had to calm the situation, so that Viivi does not get excited too.

Over and out!